Retortamonas! This Tiny Master of Cellular Digestion Might Just Blow Your Mind

Retortamonas kuuluu Mastigophora-luokkaan, joka tunnetaan paremmin piiskavälipäällisenä eli piiskatoimintaa suorittavina yksisoluisina organismeina. Nämä pikkupötköt liikkuvat ympäristössään käyttämällä röipelmäänsä, pitkää ja ohutta siimaa, jonka avulla ne voivat “uida” nesteissä ja etsiä ravintoa.

Retortamonas on varsin tavallinen mikroskooppinen eliö, jota löytyy makeasta vedestä, merenvedestä sekä kosteaan maaperästä. Muotoansa kuvaillessa Retortamonasta voi verrata hieman perunamuotoon, tai ehkäpä pikemminkin suippoon munaksi – riippuen kenen mielestä se muistuttaa enemmän mitä! Se on tavallisesti noin 10-20 mikrometriä pitkä, mikä tarkoittaa, että tarvitsisi mikroskooppia nähdäksesi sen kunnolla.

Retortamonasin elintavat: Ei tarvitse olla suuri olla tärkeä

Retortamonas on heterotrofinen eliö, joka tarkoittaa, että se saa ravintoa muista organismeista. Se ei itse tuota energiaa fotosynteesin avulla, vaan “nauttii” pikemminkin bakteereista ja muista yksisoluisista eliöistä, joita se löytää ympäristöstään.

Retortamonasin ruoansulatus on varsin mielenkiintoinen prosessi. Kun se törmää sopivan kokoiseen ravintosoluun, se lähestyy sitä röipelmällään ja “kiepauttaa” sen sisäänsä. Ruokasolu sulkeutuu sitten solukalvon muodostaman “pussukan” sisälle ja fuusioituu lysosomeihin – solueliniin, jotka sisältävät entsyymejä, jotka hajottavat ravinnon pieniksi molekyyleiksi.

Retortamonas voi myös lisätä määräänsä kahdella tavalla: binäärisellä fissionilla ja muodostamalla kystaa. Binäärisen fissiossa solu kopioi ensin geneettisen aineensa, ja sitten jakautuu kahteen identtiseen tytärtäsoluun. Kystojen muodostumista käytetään yleensä epäsuotuisissa olosuhteissa. Retortamonas vetäytyy suojaavan kystan sisälle, joka on kestävämpi ympäristön stressiä vastaan, ja odottaa parempia aikoja.

Miksi Retortamonas on tärkeä?

Vaikka Retortamonas saattaakin olla melko pieni ja tuntematon olento, se on silti osa ekosysteemin tasapainoa. Se toimii ravintoverkkona, syöden bakteereita ja muita pieniä eliöitä, ja sitä puolestaan syövät suuremmat organismit.

Lisäksi Retortamonas on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Sen yksinkertainen rakenne ja elintavat tekevät siitä hyvän mallin opiskella solujen toimintaa ja evoluution prosesseja. Tutkimalla Retortamonasia voimme oppia enemmän itsestämme ja planeettamme ekosysteemit.

Retortamonas on todiste siitä, että luonto on täynnä ihmeitä – myös mikroskooppisessa maailmassa! Se muistuttaa meitä siitä, että pienimmistäkin olennoista voi olla merkitystä ekosysteemin tasapainolle ja tieteelliselle tutkimukselle.